Kirjanpito

Kirjanpito

Yrityksen taloushallinto I, Kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusteet, Soile Tomperi, Edita Publishing, 2015.

Oppikirja Taloushallinnon osaaja- kurssilla,
Raision Aikuisopisto

Kirjanpito - oppikirjana Yrityksen taloushallinto 1, Kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusteet, Soile Tomperi, Edita Publishing Oy, 2015

Onneksi olin jo ennen tätä päässyt oppimaan taloushallintoa työelämässä työkokeilun puitteissa. Olin ollut kuukauden pienessä tilitoimistossa, puolen vuoden ajan yrityksen talousosastolla osallistuen ostoreskontran hoitoon ja kirjanpitäjän avustamiseen tiliöimisessä ja maksatuksessa. Tämän jälkeen pääsin jälleen pieneen tilitoimistoon! Minulla on ollut onni löytää työkokeilupaikat ja saada näin arvokasta työkokemusta taloushallinnosta. Tämän pohjalta minun oli melko helppo hypätä koulunpenkille oppimaan teoriaa.

Tosin, olin kyllä jo aiemminkin osallistunut Turun kesäyliopiston kirjanpidon kursseille ja Turun Avoimen ammattikorkeakoulun taloushallinnon kurssille. Ihan nollasta en todellakaan aloittanut!

Kurssin sisältö, Turun AMK

Syyskuu 

Kirjaussääntöjä

Yritys voi tehdä kirjanpitonsa suoriteperusteisesti tai maksuperusteisesti. Huomaan, että olen työkokeilussa tehnyt kirjanpitoa lähinnä maksuperusteisesti eli kirjannut tapahtumia suoraan tiliotteelta. Reskontrat ovat näin olleen jääneet pois käytöstä (myyntisaamiset - ostovelat). Opimme samalla että, saadut ja annetut alennukset ovat joko myynnin tai ostojen oikaisuja ja kirjataan omalle tililleen. Luottotappiot ovat taas liiketoiminnan kuluja.

Tässä vaiheessa tilikartta ja sen kautta tulos/taseen muodostuminen ei ole vielä kovin selvää. Loppujen lopuksi tilin valinnalla ja sen sijoittumisella tilikartassa on suuri merkitys.

Tosite

Kirjaus perustuu aina tositteeseen. Tositteelle on määrätty tietyt sisällölliset säännöt mm. päiväys pitää näkyä, alv-kanta, muut laskumerkinnät. 

Tämän oppitunnin jälkeen olemme kaikki enemmän kiinnostuneita siitä, mitä kaupan antama kuitti sisältää: mikä alv-kanta ostoksissamme on ollut, miten veroton/verollinen hinta näkyy kuitissa, missä on päiväys jne. 

Tilikauden kirjanpidon käytännön toteutus

Kirjanpidon toteutuksen vaiheet:

1. tilikauden avaus
2. liiketapahtumien kirjaus
3. tilinpäätös

Ennen kuin pääsemme katsomaan tilejä ja tilikarttaa Tikon-ohjelmaan, asiat saattavat tuntua sekavilta, mutta kun näemme kirjaamiset käytännössä, asian sisäistäminen helpottuu. Samalla ymmärrys yhteydestä tilinvalinnan ja tilikartan välillä lisääntyä.

Tilikartta

Saimme käyttöömme Liikekirjurin tilikartan ja kohta jo huomasimme, kurssin edetessä, että tilikartan selaaminen on jokapäiväistä ja saa dokumentin sivut hiirenkorvalle.

Yrityksen reaaliprosessi

Syksyn ekoina oppitunteina opimme, mikä on yrityksen reaaliprosessi ja mikä rahaprosessi, mitkä eri markkinat vaikuttavat yrityksen toimintaan: tuotannontekijämarkkinat, suoritemarkkinat ja rahamarkkinat. Muistan näitä oppineeni myös nuorempana ja huomaan nyt, että asioiden ymmärtäminen on helpompaa, kun työelämää on takana 20 vuotta!

kouluttaja Susanne Ahon materiaalista

Kirjanpidon tarkoitus on yrityksen tuloksen selvittäminen. Tulos kiinnostaa omistajia ja muita sidosryhmiä. 

kouluttaja Susanne Ahon materiaalista

Yrityksiä koskee kirjanpitovelvollisuus. Tämän velvollisuuden sisältöä on kuvattu Kirjanpitolaissa- ja asetuksessa. Tähän lakiin tutustumme etätehtävän avulla.

Lokakuu

Hankintamenon jaksottaminen

Tässä jaksossa opimme, mikä merkitys hankintamenon jaksottamisella on yrityksen tuloksen muodostumisessa. Pääsääntönä on: meno tulon kohdalle! Tarkoittaa, että  tulo kuuluu tilikaudelle, jos tavarat on luovutettu asiakkaalle tilikauden aikana. Meno voi olla lyhyt - tai pitkävaikutteinen. Pitkävaikutteiset vaikuttavat useamman tilikauden aikana ja silloin meno täytyy jaksottaa tilikausille.

Vaihtuvat vastaavat (varasto) jaksotetaan varaston muutos- viennillä ja pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) hankintameno jaksotetaan poistojen avulla.

Varaston muutos

kouluttaja Susanne Ahon materiaalista

Kun käyttöomaisuuteen kohdistuvia menoja lähdetään jaksottamaan, puhutaan poistoista. Poistot tulee tehdä ennalta määrätyn poistosuunnitelman mukaan. Hyödykkeen hankintameno tulee poistaa vaikutusaikanaan eli tämä vastaa hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Valittua poistomenetelmää ei saa vaihtaa tilikaudesta toiseen vaan on käytettävä aina samaa (jatkuvuuden periaate).

Poistomenetelmä voi olla tasapoisto tai menojäännöspoisto.
Tasapoistossa hyödykkeen arvosta poistetaan aina sama summa: hankintameno/käyttövuodet = tasapoisto.
Menojäännöspoistossa suositaan EVLn maksimipoistoprosentteja.

Tikon

Koulussa käytössämme on Tikon- kirjanpito-ohjelma. Minulla oli siitä jo hieman kokemusta, mutta nyt pääsisin tutustumaan ohjelmaan kunnolla. Tämä sovellus saattaa joka tapauksessa tulla vastaan myös työelämässä.

"Tikon Ohjelmistot on käytännöllinen, selkeä ja tehokas ratkaisu tilitoimistojen tuotantovälineeksi, sekä pk-yritysten, liittojen, yhdistysten ja säätiöiden talous- ja palkkahallintoon."

Marraskuu

Palkat ja henkilösivumenot

Palkanlaskentatunneilla olemme oppineet, miten palkat lasketaan ja nyt opimme, mitä palkat tarkoittavat kirjanpidossa: mitä kirjauksia ja tilejä vaaditaan. 

Palkka-tilin lisäksi tarvitaan monta muutakin tiliä, sillä työnantaja joutuu maksamaan palkkojen lisäksi henkilösivumenoina sosiaaliturvamaksun sekä maksut sosiaalivakuutuksista - tyel, tyva, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Työeläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen maksusta työnantaja perii osan palkansaajilta palkanmaksun yhteydessä. Tapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen työnantajat rahoittavat kokonaan.

Ennakkoperintälaki asettaa vaatimuksia yrityksen palkkakirjanpidolle. Kirjanpitoon vaaditaan erilaisia asiakirjoja ja tositteita: palkkalista, kuukausikohtainen palkkasuoritusten yhdistelmä sekä työntekijä- ja kalenterivuosikohtainen palkkakortti sekä työntekijälle ansioerittely.

 

ALV

Marraskuun yhtenä aiheena on arvonlisävero. Tutustumme myös aiheeseen liittyvään lakiin AVL - arvonlisäverolaki. Al-vero on ns.läpikulkuerä, välillinen vero, joka viime kädessä tilitetään valtiolle. Pääsääntönä voidaan sanoa, että alv-velvollisia ovat elinkeinoharjoittajat - myyjät. Vero jää kuluttajan maksettavaksi. Veron kertaantuminen estetään vähennysoikeuden avulla: kaikki myynnit ovat verollisia, kaikki ostot ovat vähennyskelpoisia.

Verovelvollinen on tavaran ja palvelun myyjä. Yhteisöhankinnassa (EU) verovelvollinen on se, joka on tehnyt hankinnan. Maahantuonnissa verovelvollinen on tavaran haltija (yksityishlö - tullaus).

Verokantoja Suomessa on kolme: pääsääntönä 24%, elintarvike, ravintola 14%, majoitus, hlökuljetus, kulttuuri 10%. Nollaverokantaan kuuluu myynti, joka on erikseen säädetty verottomaksi esim. yhteisömyynti.


Suoritettava vero on vahvistetun veroprosentin mukainen osuus veron perusteesta. Laskussa, kuitissa tms. on oltava näkyvissä veroton hinta ja suoritettava vero.

Vähennettävä vero: verovelvollinen saa vähentää maksamansa veron, jos hankinta on yrityksen verollista liiketoimintaa varten, hankinta on tehty toiselta verovelvolliselta. Tässä opimme, että henkilökunnalle tai yrityksen omistajille tehdyistä hankinnoista ei yleensä saa vähentää veroa, sillä ne eivät palvele yrityksen liiketoimintaa. 

Kohdekuukauden vero saadaan vähentämällä myynneistä ja yhteisöhankinnoista suoritettavista veroista vähennettävät verot. Maksettava vero on siis näiden erotus. Jos ostoista vähennettävät verot ovat suuremmat kuin myynneistä suoritettavat verot, syntyy negatiivinen vero eli alv-palautusta.
Vero ilmoitetaan verottajalle kausiveroilmoituksella kohdekuukautta sitä seuraavan kuukauden 12.pv mennessä eli toukokuun alvit maksetaan heinäkuun 12.päivä.

 

Joulukuu

Joulukuussa saamme Digi&Data Oyn koko vuoden kirjanpidon kirjattavaksi Tikoniin. Saamme kouluttajalta hyvän vinkin tositteiden kirjaamisjärjestykseen: myyntiraportit, myyntilaskut, ostolaskut, pankkitositteet, palkkatositteet, verotiliote ja alv-kirjaus. Tässä olikin minulla oppimista, koska olin aiemmin kirjannut maksuperusteisesti tiliotteen mukaiseen järjestykseen. Koulussa opittu tuntuu nyt todella järkevältä!

Sosiaalivakuutusjaksotukset
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteisiä vakuutuksia. Tällaisia ovat mm. työeläke-, työttömyys- , tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Työntekijät osallistuvat työeläke- (tyel) ja työttömyysvakuutusmaksujen (tyva)maksamiseen siten, että nämä pidätetään työntekijältä palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja puolestaan maksaa molempien osuudet vakuutus-yhtiölle, mutta loppujenlopuksi työnantajan menoksi muodostuu vain hänen oma osuutensa, sillä työntekijän tyel-meno pienentää työnantajan kokonaismenoa. 
Sosiaalivakuutukset on jaksotettava tilinpäätökseen siten, että ne vastaavat tilikaudella maksettuja palkkoja. Jos vakuutusyhtiölle annettu arvio vuotuisesta palkkasummasta on oikea, jaksotuksia ei luultavasti tarvita. Jos arvioitu maksettujen palkkojen arvio on liian pieni, jää yritykselle vielä maksettavaa eli velkaa. Jos sosiaalivakuutuksia on maksettu liian suuren arvioidun palkkasumman mukaan, yritykselle tulee saamista.

Lomapalkkavelka
Palkkoja maksavalle työnantajalle muodostuu lomapalkkavelkaa tilinpäätöshetkellä. Tämä perustuu suoriteperusteisuuden periaatteeseen: menot ja tulot on jaksotettava oikeille tilikausille. Lomapalkkavelalla tarkoitetaan päättyneen tilikauden aikana kertyneitä lomapalkkoja, joiden suorittamisvelvollisuus on vasta seuraavalla tilikaudella. Mukaan lasketaan myös palkkoihin liittyvät sosiaalikulut ja lomaraha, joka on 50% lomapalkan määrästä. Kertynyt lomapalkka kirjataan palkkamenoksi ja siirtovelaksi.

Jotta lomapalkkavelka voidaan laskea, pitää tietää työntekijälle kertyneet lomapäivät. Yleensä nämä tiedot tulevat palkanlaskennasta.
Kuukausipalkkaa ansaitsevan lomapalkan laskentakaava: kk-palkka x lomapvt / 25. Jakaja 25 on yleinen monessa työehtosopimuksessa.

Lomapalkkavelkaan liittyvät, palkanmaksusta aiheutuvat sivukulut ja mahdollinen lomaraha on myös laskettava mukaan. TyElin ja työttömyysvakuutuksen osalta mukaan lasketaan ainoastaan työnantajan osuus, onhan kyseessä työnantajan velka.
Edellisen tilikauden lomapalkkavelka puretaan päinvastaisella kirjauksella.

Tuloslaskelman ja taseen rakenne
Kirjanpitoasetuksessa on määritelty tuloslaskelmakaavat. Yleisimmin käytössä on kululajikohtainen tuloslaskelma, joka perustuu vähennyslaskuun: liikevaihdosta vähennetään määrätyssä järjestyksessä liikevaihdon hankkimisesta aiheutuneet kulut.
Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilikauden päättyessä. Se jakaantuu kahteen osaan: vastaavaa ja vastattavaa. Nämä termit herättivät keskustelua koulussa, nimet eivät ole kovinkaan kuvaavat. Vastaavaa puolella on yrityksen omaisuus ja vastattavaa puolella oma ja vieras pääoma.

Tammikuu

Tammikuu kuluu pääosin Digi&Datan tilinpäätöksessä. Aloitamme tarkastelun pääkirjasta. Käymme läpi tilejä ja mietimme, pitääkö tälle tilille tehdä jotain tilinpäätöksessä. Kun olemme käyneet tilit läpi ja päässeet ymmärrykseen siitä, mihin tileihin kosketaan, pääsemme tekemään tilinpäätöstositteita.

Tilinpäätöstositteita

• poistot kone ja kalustotililtä, 25%
• varaston muutos, arvot katsottiin taseesta
• korkojaksotus lainankoroista - maksamatta korkoa, velkatilille
• seuraavan tilikauden lainanlyhennys siirretään omalle tilille pitkäaikaisista lainoista
• sosiaalivakuutusjaksotukset
• lomapalkkavelan laskeminen ja vanhan purku
• kurssieron kirjaaminen/tarkastaminen

Tilinpäätöksen yhteydessä tutustumme myös TVL Tuloverolakiin.

Verojen laskemista varten käytämme verolaskelma-taulukkoa, jonka voimme ladata netistä. Sillä pystymme tarkastamaan, onko veroja maksettu tarpeeksi. Jos ennakot eivät riitä, jää täydennysveroa vielä maksettavaksi. Päinvastaisessa tilanteessa odotettavissa on veronpalautusta.