Palkanlaskenta

Palkanlaskenta

Palkkavuosi, Outi Syvänperä, Leena Turunen, Edita Publishing 2015.

Syyskuu 2015

oppikirja Taloushallinnon osaaja-
kurssilla

Onpa mielenkiintoista sukeltaa palkkahallinnon syövereihin, kun omaa palkkalappua on tullut katsottua useampi vuosi. Tämänhän pitäisi olla piece of cake - helppo nakki! Ja voi jee, kun saamme tietää, että palkanlaskija on varsinainen kävelevä lakipykälä!
Toisaalta, kyllä asiat palautuu helposti mieleen omasta työelämästä, mutta silti huomaan, että kunnioitus palkanlaskijan työtä kohtaan nousee kohisten.

Palkanlaskennassa etenemme teoriasta käytäntöön eli ensin opimme asiat teoriassa kirjasta, jonka jälkeen teemme palkkalaskelmat joko excelillä tai palkanlaskentaohjelma Asterilla.

Syyskuu

Ensimmäisinä tunteina tutustumme työsopimuslakiin ja siihen, mitä kaikkea työsopimus pitää sisällään. Kuulen ensimmäisen kerran työnantajan ns.direktio-oikeudesta, joka tarkoittaa työnantajan oikeutta johtaa ja valvoa työntekoa ja työn lopputulosta. Vaikka itsellä työvuosia on takana, kaikkia työlain sääntöjä ja asetuksia ei ole tarvinnut tulkita. Työpaikalla on aina ollut joku, luultavammain esimies, joka on kertonut työsopimusasioista ja kuinka asioissa menetellään. Olisinko aikaisemmin hyötynyt tiedosta, että työnantajan täytyy noudattaa normia, joka johtaa työntekijälle edullisempaan tulkintaan. Tätä käytäntöä kutsutaan ns.edullisemmuussäännöksi. Enpä muista yhtäkään tilannetta töissä, että tälläistä tulkintaa olisi tarvittu. Kaikilla ei varmaan suju työasiat yhtä hyvin. Edullisemmuussäännöstä huolimatta työnantajalla on oikeus, erimielisyyden vallitessa, noudattaa omaa tulkintaa, kunnes erimielisyys saadaan ratkottua. Tässä on kyse ns.työnantajan tulkintaoikeudesta.


Tupo-ratkaisu
Sain järkevän selityksen Tupolle! Jee! Keskustelua tuposta olen seurannut uutisista, yhtään sen enempää asiaan syventymättä. Palkkahallinnon kirjasta luen, että tupo eli tulopoliittinen ratkaisu syntyy, kun Suomen hallitus, palkansaajien keskusjärjestöt ja työnantajien keskusjärjestöt yhdessä pääsevät tuloneuvotteluissa sopimukseen. Tämän jälkeen ammattiliitot ja työnantajaliitot aloittavat keskustelut työehtosopimusten sisällöstä.

Lokakuu

Siirrymme käsittelemään työtulon verotusta. Tässä kohdin pohdimme myös, milloin on kyse toimeksiantosuhteesta vs.työsuhteesta. Tämäkin on asia, jota moni ei tule ajatelleeksi, vaikka saattaa jopa itse olla ns.toimeksiantosuhteessa.

Marraskuu 

Vuosilomalaki, no, tämähän on helppo juttu: lomaa tulee kesällä ja talvella, yhteensä 30 päivää! Niin, näin se varmaan kaikkein helpoin on ilmaista, mutta mikään, mikä ennen on tuntunut itsestään selvältä ja ymmärrettävältä, on kääntynyt sekametelisopaksi palkkahallinnon oppitunenilla! Lomapäivät on vielä helppo laskea, mutta sitten siirrytään lomapalkan laskemiseen. Pitää tietää todelliset loman aikana olevat työpäivät, kertyneet lomapäivät ja vielä se, käytetäänkö sovittua jakajaa vai käytetäänkö teoreettisia työpäiviä. Asia mutkistui! Mutta kaikkeen on olemassa kaava ja laskutoimitukset ovat kerto- ja jakolaskuja!

 

Työaikalaki - yleislaki, opimme, että lakia sovelletaan kaikkia työ- ja virkasuhteessa olevia, nuoria alle 18- vuotiaita ja oppisopimussuhteessa olevia kohtaan. Työaikalaissa määritellään, mikä on työaikaa ja mikä ei. 

Työaika määritteen lisäksi opimme, mitä on lisätyö ja miten lasketaan ylityö. Onko ylityö vuorokautista vai viikottaista. Tämän lisäksi pitää ottaa huomioon vielä sunnuntaityö! Mutta sen opimme, että lauantaityöstä maksettava palkka tai korotus tulee kunkin alan työehtosopimuksesta.

Työsopimuslaki määrittelee työntekijän oikeudesta sairasajan palkkaan. Lain mukaan työkyvyttömällä työntekijällä on oikeus sairasajan palkkaan, jos hän on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi.
On kuitenkin tilanteita, jolloin työnantaja EI ole velvollinen maksamaan sairasajan palkkaa. Näitä ovat esim.

• työntekijä on huolimattomuuttaan aiheuttanut tapaturman, esim. tappeluun joutuminen
• tahallaan aiheutettu tapaturma  

Sairasjana palkkaan on oikeutettu, jos työsuhde on kestänyt yhden kuukauden. Jos työsuhden on kestänyt alle kuukauden, maksetaan samalta ajanjaksolta puolet palkasta. Lain mukaan työnantajan on maksettava palkkaa sairastumispäivältä + 9 seuraavaa arkipäivää. Jos kyseessä on työsopimuslain mukainen sairausajan palkanmaksukausi, mukaan luetaan myös lauantai eli 6 arkipäivää/viikko. 

Työehtosopimukset saattavat määritellä alasta riippuen pidempiä sairasajanpalkanmaksaikoja. Oman alan tessiin kannattaa siis tutustua!

 

Vaikka työsopimuslaki ei varsinaisesti velvoita työntekijää ilmoittamaan sairastumisestaan, perustuu ilmoittamisvelvollisuus työsuhteesta johtuviin yleisiin velvollisuuksiin. Pääsääntöisesti ilmoitus tehdään lähemmälle esimiehelle. Lain mukaan työntekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä.

Joulukuu

Ennakkoperintälaki määrittelee, että työnantajan on pidettävä palkkakirjanpitoa eli eriteltävä ja säilytettävä tiedot  maksetuista palkoista henkilöittäin ja palkkaerittäin. Katsoimme Asterista, miltä nämä raportit näyttävät.

Vuoden vaihteeseen ajoittuu palkanlaskijan kiireisin aika. Työnantajan on annettava vuosi-ilmoitus verottajalle maksetuista palkoista ja muista suorituksista tammikuun loppuun mennessä.  
Vakuutusyhtiölle on tehtävä vuosi-ilmoitus tyel-maksuista ja maksetuista palkoista. Tämän pohjalta voidaan laskea työnantajan tulevat tyel-maksut. Jos työnantaja ilmoittaa tyel-maksut joka kuukausi, vuosi-ilmoitusta ei tarvitse tehdä.
Myös maksetuista tapaturmavakuutusmaksuista on  tehtävä ilmoitus palkkailmoitus vakuutusyhtiöön. Tämän pohjalta voidaan tehdä lopullinen vakuutusmaksulaskenta. 
Työttömyysvakuutusmaksun alaiset palkat ilmoitetaan tammikuun loppuun mennessä työttömyysvakuutusrahastoon (TVR).
Perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut on ilmoitettava jäsenkohtaisella selvitysluettelolla ammattiliitoille. Ammattiliitot ilmoittavat viranomaisille liiton jäsenten jäsenmaksutiedot.